perjantai 30. kesäkuuta 2017

merikartoilla




Merentytär, jonka silmissä loistaa smaragdinvihreä 
ja askelissa leijaa metsänkeijuus käväisi kotopesäsessä.
Käytiin rakkailla mestoilla ja meren äärellä.
Muisteltiin mennyttä. 
Olin pakahtua muistoihin.
Niin paljon hellää ja hyvää,
mutta myös mustanpuhuvaa.
Kun menettää usvaan ja myrskynsilmään isoisänsä
 joutuu tuntemattomalle kartalle.
Kun lopulta oppii ajattelemaan tuota kaikkea,
on kulkenut vaaran laelle,
ymmärtää tuskan, luopumisen
ja jotain olennaista tästä elämästä.

Miten rakas ja ihana hän onkaan!



12 kommenttia:

  1. Menettäminen on raskasta, vaikka kuuluukin elämään♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, menettäminen ja luopuminen ovat väistämätön osa elämää ja sen hyväksyminen on tärkeä kasvun ja kypsymisen kohta. Oma raastavuutensa on sitten siinä, miten menetämme rakkaamme. Vaikean, tuskaisen sairastamisen myötä joutuu kohtaamaan niin rankkoja tuntoja, että se vaatii vielä oman työstämisen tiensä.

      Lämmin ♥ sinulle.

      Poista
  2. Niin kauniisti kirjoitettu tärkeästä, että olen sanaton

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ninnu, kiitos♥

      Sitähän niin toivoisi, että voisi suojata lapsensa kivulta ja tuskalta, mutta emmehän me voi, elämä tuo myös murheensa. Onneksi voimme kuitenkin antaa eväitä kohdata koettelemuksia, olla rinnalla ja tukena elämän myrskyissä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Seija♥ Kommenttinne saa minut läikkymään.

      Poista
  4. Niin osuvat sanat taas kerran.

    VastaaPoista
  5. Lähiomaisen vaikeaa sairautta sivusta seuranneena, sekä työssäni saattohoitopotilaiden ja omaistensa tuntoja tukeneena, tiedän että menettämisen tuskan ja surun lisäksi työstämistä riittää myös monissa muissa tunteissa.
    Kauniit ja koskettavat sanasi tuntuvat sydämen sopukoissa saakka ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän siskonen, että tiedät. Poimin sanasi sydämeeni, kiitos♥

      Poista
  6. Voi, kiitos jakamisesta, kosketit. Merentytär, kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Satu, ole hyvä ja kiitos. Iloitsen niin, hänestä on kasvanut ajatteleva ja empaattinen nuori nainen.

      Poista